HYY: Hedelmöityshoidot sallittava kaikille naisille

Perustuslakivaliokunnan mukaan (25/2006 vp) hedelmöityshoitojen rajaaminen ainoastaan naisen ja miehen muodostamille pareille ei ole ristiriidassa perustuslain määrittämän kansalaisten yhdenvertaisuuden kanssa. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) katsoo kuitenkin, että perustuslakivaliokunta asettaa tässä lausunnossaan ihmiset eriarvoiseen asemaan. Hallituksen lakiesitys puolestaan kohtelee yhdenvertaisesti kaikkia naisia ja lapsia.

Hedelmöityshoitojen rajaaminen vain miehen ja naisen muodostamille pareille on monella tapaa ongelmallista. Tällä hetkellä yksin elävä nainen saa adoptoida lapsen. Jos naisen ja lapsen muodostama perhe voi syntyä adoption kautta, miksi se ei voi syntyä hedelmöityshoidon kautta? Jos säädetään laki, joka kieltää hedelmöityshoitojen antamisen itsellisille naisille ja naispareille, asettuvat eri perheissä elävät lapset eriarvoiseen asemaan.

Hedelmöityshoitojen rajaamista vain naisen ja miehen muodostamille pareille on perusteltu sillä, että lapsella tulee olla oikeus isään. Isyyssuhteen pysyvyyttä ei kuitenkaan voida turvata lailla. Käytännössä monet lapset elävät eri syistä vain toisen vanhempansa kanssa. Ruotsissa naisparin toinen osapuoli voidaan vahvistaa lapsen toiseksi vanhemmaksi. Tällä tavalla turvataan se, että syntyvällä lapsella on kaksi huoltajaa.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on edistettävä väestön terveyttä. Myös YK:n lapsen oikeuksien julistuksessa todetaan, että on lapsen oikeus kasvaa ja kehittyä terveenä. Jos naisparit ja itselliset naiset eivät saa hedelmöityshoitoja terveydenhuollon toimintayksiköissä, voi sekä syntyvän lapsen että äidin terveys vaarantua. On tärkeää, että suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä voi huolehtia hedelmöityshoitojen antamisesta kaikille naisille.

Itsellisten naisten ja naisparien osuus hoitoihin hakeutuvista on vain muutaman prosentin luokkaa. Tälläkään hetkellä naisparit ja itselliset naiset eivät saa Kelan korvauksia hoidoista, ja heidän hedelmöityshoitonsa suoritetaan yksityisillä klinikoilla. Laki, joka sallii hedelmöityshoitojen antamisen näille ihmisille, ei mitenkään erityisesti kannusta ilman miestä eläviä naisia hankkimaan lapsia.

HYYn mielestä on tärkeää, että hedelmöityshoitoja voidaan tulevaisuudessakin antaa eri sukupuolta olevien parien lisäksi myös naispareille ja itsellisille naisille. Hallituksen lakiesitys mahdollistaisi hyvin toimivan nykykäytännön jatkumisen.

Helsingissä 14.9.2006
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY)


Maija Jäppinen                  Arto Aniluoto
Hallituksen puheenjohtaja     Pääsihteeri